keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Elämäni pisimmät 10 minuuttia

Sunnuntain ruokakauppailu sujui vähän liian hyvin alkuunsa. Muksut ei kamalasti aiheuttaneet lisätekemistä vaikka kummallakin oli pikkukärryt. Viimeisiä vietiin kaupassa ja valittiin kynttilöitä kun Nella tuli kysymään joko mennään.

" missä Urho on"
"tuossa viereisellä käytävällä"

Eipä ollut. Ei muutakun etsimään. Ajattelin että herra on siinä sitten seuraavalla tai tullut takaisin isän luokse. Ei näkynyt ei kuulunut. Muutaman minuutin jälkeen minut valtasi ihan pikkuinen pakokauhu, sydän jätti lyöntejä välistä. Missä hemmetissä se poika on?

Lähdettiin välittömästi Nikon kanssa kävelemään erisuuntiin käytävää. Minä suoraan infoon kysymään josko joku olisi poikaa nähnyt ja pyytämään kuuluttamaan että meillä on liian vilkas kaksivuotais kateissa.

Lähdin takaisin etsimään Urhoa. Toivoin että poika on mennyt vain piiloon eikä esimerkiksi lähtenyt ulos. Tässä vaiheessa olin jo oikeasti paniikissa. Kiertelin Nellan kanssa pitkin Cittarin käytäviä, näytti etsivän meidän ukkoa pari myyjää ja vartijankin näin eka kertaa ikinä kaupassa.  Olin jo ihan valmis lähtemään katsomaan ulkoa jos olisi sinne mennyt. Viimeinen kierros käytävän välistä ja sitten näin tutun kumppariparin vaaterekin takaa. Meinasi tulla itku kun Urhon näin. En edes osannut torua lasta. Isi hoiti sen asian sitten kun sain sen soitettua paikalle.

Urholla on onneksi tapana ottaa kamalat huutoraivarit jos joku ihan vieras koskee. Laskin sen varaan että kukaan ulkopuolinen ei olisi huomaamatta saanut poikaa vietyä. Jessus että säikähdin! Tästä eteenpäin Urholla ei ole lupa kuljettaa pikkukärryjä kaupassa vaan herra matkustaa normaalissa kärryssä juuri siinä paikalla missä pitääkin.


Eipä oo mun elämässä 10 minuuttia ikinä tuntunut noin pitkältä ja toivottomalta. Mihin ihmeeseen mä tuon kanssa juodun. Ei ollut ihan ensimmäinen kerta kun Urho menee vähän piiloon.

-Laura

4 kommenttia:

  1. Hui! Nuo on aina kamalia tilanteita... tää meidän alle 2v on aiheuttanu jo tuplasti enemmän sydämen tykytyksiä kun isosiskonsa ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo on! Meillä menee kans vähä samallalailla, Urho tekee kaiken tuplana minkä Nella on ikinä tehnyt

      Poista
  2. No huh huh, teillä on tosiaan ollut kauhun paikka tuolla kaupassa! Hienoa, että Urho kuienkin löytyi eikä ollut päässyt ulos kaupasta. Kivaa keskiviikkoa Sinulle, Laura ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi löytyi. Ja isänsä läksytti kunnolla! :D
      Mukavaa loppu viikkoa myös sinulle :)

      Poista

Herättikö tekstini ajatuksia? Kommentit ilahduttavat aina :)