Uusi arki kuulumisineen

Moikka!!

Uutta arkea on nyt meillä takana kuukauden verran. Lapset aloitti elokuun puolessa välissä eskarin ja hoidon, neiti pelkällä eskarilla ja Urho puolella päivällä. Aloitus on sujunut pääpiirtettäin hyvin. Suuremmilta ongelmilta on vältytty ja isoja takapakkeja ei ole koettu. Nyt tietysti kun alkuhuuma on kadonnut on aamuista tullut takkuisempia ja lapset venyvät ja vanuvat aamuisin pidempään, useammin saa sanoa syö ja pue sitten vasta lastenohjelmia. Iltapäivisin ollaan yhä väsyneitä uudesta arjesta ja siitä että on herätty aikaisin.

Nyt oli kuitenkin aika lisätä kierroksia ja hakea itse töihin kun on saatu tuo päiväkoti arki rullaamaan. Tuntuu jotenkin ihan oudolta hakea töitä, viimeksi olen tehnyt töitä kuusi vuotta sitten kaupan kassalla. Viime vuoden tapahtumien varjolla hyppääminen täysi päiväiseen työelämään ei myöskään tuntunut millään lailla hyvältä. Haluan palata työelämään pikkuhiljaa ja rauhassa omaa kroppaani ja päätäni tunnustellen.

Osa-aikainen työ muutamalla kymmenellä tunnilla kuussa kuulosti huokuttelevalta näin ihan alkuun ihan loistavalta. Päätin hakea henkilökohtaisen avustajan paikkaa, kävin haastattelussa ja nyt näyttää ihan kohtalaisen hyvältä. Toivotaan että tästä tulisi jotain positiivista elämään ja hyvä alku työuralle.

Meillä alkaa jo tänään viikonloppu kiitos päiväkodin suunnittelupäivän. Kolmen päivän viikonloppu tulee tarpeeseen, kaikilla on pientä flunssaa ja minä menen kokeilemaan lauantaina mitä tuo hakemani työ olisi käytännössä.

Mukavaa päivää teille kaikille

-Laura

Blogi löytyy myös Facebookista kannattaa käydä siellä hyppäämässä meidän mukaan. 

Instasta meidät löytää Lauraidakk nimimerkillä

Super Mario synttärit

Moikka!

Viime viikonloppuna meillä juhlittiin neljä vuotis synttäreitä Super Mario teemalla, Urhon toiveesta.
Tällä kertaa panostin koristeluun tarjoilun sijasta. Lähes kaikki tarjottavat haettiin kaupasta, banoffeeta ja tädin tekemää kakkua lukuunottamatta.

Juhlat oli meillä tuttuun tapaan kaksipäiväiset. Meidän asunto on niin pieni että tänne ei koko porukkaa saa kerralla sopimaan mitenkään. Lisäksi on ollut mukava jutellakkin vieraiden kanssa juhlimisen lomassa.

Tänäkin vuonna vieraita riitti kummallekkin päivälle. Osan kanssa juhlitaan vielä nyt viikolla.

Synttärisankari oli silminnähden onnellinen juhlistaan, lahjoistaan ja ihanien ystävien seurasta. Urho sai lahjaksi pääosin toivottuja asioita, Mario ja ninjago juttuja.

Synttärit oli tosi onnistuneet, tällä kertaa ei tullut sellaista ihmisähkyä niinkun yleensä meinaa tulla kun näkee paljon ihmisiä kerralla lyhyen ajan sisään. Seuraavan kerran meillä juhlitaan lokakuussa kuulemma merenneito teemalla...

-Laura

tummia kirppislöytöjä

Moikka!!

Yks mun henkireikiä tässä tilanteessa on päästä yksin kirppareille. Huomaan myös että kun oikein ahdistaa ja kaikki ns. kaatuu kotona niskaan niin huomaan shoppailevani facebookin kirppareilla tavallista enemmän. Vaikka ei niin tervettä olisikaan.. Kävin ystävän kanssa Seinäjoella ykkösbasaarilla tuossa viikolla yksi ilta ja ostelin facesta muutamia juttuja.. Haluan jakaa ne teidän kanssa.. 

Urholle löytyi kirpparilta ihan perus käyttöpaita eurolla. Sekä kesäksi kengät kolmen euron hintaan. 

Nella noita kenkiä jo kokeili ja todettiin että mahtuu myös hänelle.. Melko samankokoiset jalat meidän muksuilla tällä hetkellä.

Yllätykseksi huomasin että meidän neidin pinkkikausi on alkannut hiipua ja neitikin valitsee mielummin tummaa ja helposti yhdisteltävää. Tuo villervallan hame ja henkkamaukan mekko kesäksi maksoi yhteensä 5€ paikallisella kirpparilla.

Tällä kertaa äidillekkin löytyi jotain. Papun leggarit tilasin itselleni nettikirpparilta. Niille jäi hintaa posteineen muistaaksini 15€. Tuo harmaa perustoppi kivalla kauluksella lähti mukaan kahden euron hintaa. Nopsupopsun panta jota ensin meinasin Nellalle mutta päädyinkin pitämään itse löytyi kympillä facebookin kirpparilta.

Meillä suositaan muutenkin lasten ja äidin vaatteiden kanssa kirpparia erityisen paljon. Melkein kaikki meidän vaatteet on kirpparilta. Voisin joskus kirjoitella aiheesta enemmän, miltä kuulostaisi..?

Kivaa viikonloppua kaikille! Me aletaan valmistautua siihen että maanantaina aikaisin aamulla lähdetään takaisin helsinkiin ja kotilomat on lomailtu. 

-Laura

laskettuaika

Moikka!

Sinusta piti tulla meidän aprillipäivä vauva, vitsailimme että olisit meidän aprillipila...

Eilen sunnuntaina oli vauvan laskettuaika. Tässä välissä ei ole ollut päivää ettei olisi meidän pientä poikaa miettinyt. Mitä lähemmäs laskettuaika tuli sitä enemmän olin apea ja itkuinen sitä enemmän vauvaa mietin. Monesti mietin että millaista meidän arki olisi jos meitä olisi nyt neljän sijasta viisi täällä.

Päätin silloin lokakuussa että pidän blogi taukoa niin kauan kun hyvältä tuntuu ja nyt se aika alkaa olla kypsä. Me siis palataan pikkuhiljaa tänne uusien juttujen kanssa.

Entä mitä meille just nyt kuuluu?

Ollaan tällä hetkellä sairaalasta viikon kotilomalla, lähdetään viikon päästä takaisin Helsikiin ja lastensairaalaan. Kotilomalle päästiin viime perjantaina kahden viikon sairaalassa olon jälkeen. Vielä jäi muutama katetri mukaan kotiin ja niitä mennään sitten ensi viikolla poistamaan.

Mä olen vielä toistaiseksi kesäkuuhun asti sairaslomalla ja kotona lasten kanssa. Tämä tuntuu nyt oikealta ratkaisulta, vielä toistaiseksi. Saan miettiä rauhassa omia tuntojani ja saan jakaa vielä yhden kesän lasten kanssa.

Tänä aikana kun pidettiin hiljaiseloa ehdin löytää itselleni voimakeinoja hallita päätäni ja ajatuksiani. Pitää pakkani kasassa. Se ihana ja reuntouttava tapa on bujoilu. Se rentouttaa ja pitää arjen kaaoksen hallinnassa.

Meillä alkaa puhaltaa viimeistään syksyllä uudet tuulet, me etsitään uutta kotia meidän perheelle. Tämä meidän 70 neliötä alkaa jäädä vähän ahtaaksi. Tarvitaan lisää tilaa, mielellään heti.

Hiljaa hyvää tulee.. Millaisista asioista sä haluaisit lukea meidän arjesta? Jätä mulle kommenttia aiheesta niin kirjoittelen sitten niistä teille.

-Laura

Kivaa alkanutta viikkoa!

äiti älä itke

Moikka vaan taas pitkästä aikaa. Meidän perheessä on tapahtunut isoja isoja asioita viimeisen kuukauden aikana. Näistä syistä blogi on jäänyt jonnekkin taka-alalle ja odottanut että löydän taas voimia avata koneen ja kertoilla kuulumisia.

Tasan kuukausi sitten syntyi meidän pieni enkelivauva. Minusta tuli kolmen lapsen äiti joista yksi sai siivet selkäänsä ja lähti suojelemaan meitä taivaasta käsin.

Viimeinen kuukausi on ollut todella todella raskas, meillä on itketty paljon, meillä on ikävöity. Meillä itketään vieläkin usein ja ikävöidään ainiaan. Tällä hetkellä me keskitytään täysin arjen pyörittämiseen, pakollisiin asioihin mitkä on pakko hoitaa.

Äiti älä itke!

Minä nukuin vaan. 

Siinä nukkuessani 

uni muutti vain muotoaan.

Äiti älä itke!
Pois aika katoaa:
sinun sydämmessäsi

ikuisesti elää saan.

Äiti älä itke!

Näkemiin vain sanotaan.

Tiedäthän että joskus

me vielä tavataan?

Äiti älä itke!
En yksin olekaan

Rajan ylitse minut saattoi 

kaunis enkeli helmoissaan. 

-Laura